Ensimmäinen kastejuhla oli joulukuun 23. 1935. Kasteelle menivät silloin Jussi Neva, Mamma S. Wilson ja Signe Erkkilä. Matti Hämäläinen Torontosta toimi kastajana. Tuosta eteenpäin kastejuhlia pidettiin usein. Helmikuun 29. päivänä 1936 pidettiin seurakunnan perustava kokous. Vuoden alkupuolella ostetulle tontille alettiin rakentamaan saman vuoden syksyllä. Tontti sijaitsi Haig Streetin varrella. Huhtikuun 9. 1937 seurakuntaan liittyivät Nestor Mäki, Vieno Mattson, Karl Erkkilä ja Sofia Neva. Saman vuoden marraskuun 7. liittyivät seurakuntaan Maija Luoma, Sofia Tenhonen, veli Pleuna ja Viesti Hietala. Seurakunta kasvoi tasaista vauhtia. Kesällä 1937 tehtiin Toronton Kesäjuhlilla päätös että seurakunnan tontin omistuspaperit muutettaisiin nimelle Finnish Pentecostal Church of Sudbury. Syksyllä 1938 pioneerityöntekijä Esther Greus jätti kotimaan kentät ja siirtyi lähetyskentälle Intiaan.

Seurakunnan toiminta jatkui vuosina 1938-1944 tasaisen varmasti joskaan tuolta ajanjaksolta ei ole säilynyt tietoja seurakunnan toiminnasta juuri lainkaan. Vuonna 1944 Väinö Suokas otti vastuun seurakunnan työstä viipyen paikkakunnalla vuoteen 1946. Tuona aikana hän teki paljon kunnostus- ja uudistustyötä kokoushuoneessa. Väinö Suokkaan palattua Yhdysvaltoihin, väliaikaisen vastuun seurakunnan toiminnasta ottivat Laimi Sundholm ja Otto Kasurinen. Vuonna 1947 seurakuntaan hankittiin ensimmäinen oma piano, joka maksoi 79 dollaria! Vuonna 1949 Selma Ylinen palveli jonkun aikaa seurakuntaa. Vuonna 1949 seurakunta kutsui evankelistaksi Eeva Kestilän. Hän saapui kesäkuussa 1949 ja viipyi paikkakunnalla heinäkuuhun 1951. Diakonissoiksi valittiin Anja ja Erkki Juhola.

Vuonna 1951 Anna Pönni saapui seurakunnan väliaikaiseksi työntekijäksi. Siihen aikaan saatiin pyhäkoulutyö alkuun. Sen johtoon tuli Erkki Juhola. Kun evankelista Pönni muutti lännelle vuonna 1952, seurakunta jäi ilman vakituista työntekijää noin vuoden ajaksi. Vuonna 1953 Esther Greusin ehdotuksesta, Sudburyyn kutsuttiin saarnaajaksi Veikko Kyllönen Suomesta. Hän tuli perheineen paikkakunnalle kesäkuussa 1953. Tuolloin seurakunnan jäsenmäärä oli noin 25 henkilöä. Vuodet 1953-1963 olivat Veikko Kyllösen työvuodet Sudburyssä. Seurakunta kasvoi tuona aikana niin paikkakunnalla uskoontulleista ja kasteella käyneistä jäsenistä, kuin myöskin Suomesta siirtolaisina tulleista, noin 20 uskovaisesta jäsenestä. Vuonna 1953 syksyllä aloitettiin radiotyö, joka pieniä katkoja lukuun ottamatta jatkuu vielä tänäkin päivänä, vuonna 2001! Vuonna 1954 seurakunnan vanhemmistoa laajennettiin yhdestä jäsenestä kuuteen. Uusina veljinä vanhemmistoon valittiin veljet: Karl Erkkilä, Vesteri Rintala, Pentti Laakso, John Nevala, ja Erkki Juhola. Myöhemmin vanhemmistoon lisättiin vielä veljet Iivar Laakso ja Veikko Kyllönen. Ensimmäiset veljespäivät Sudburyssä pidettiin Sudburyn Siionissa heinäkuussa 1955. Juhlapuhujaksi kutsuttiin Suomesta Eino Ahonen. Tärkeä tapahtuma helluntaiherätyksen historiassa tällä mantereella oli ensimmäiset koko mannerta käsittävät nuorisopäivät, jotka pidettiin Sudburyssa 22-26.8.1955.

Kesäkuussa 1958 tehtiin kauppa Lorne Streetin kiinteistöstä. Tontilla oleva “haali” kunnostettiin kirkoksi. Tässä rukoushuoneessa toimittiin monet vuodet. Sitten Ontarion liittohallitus halusi ostaa tontin rakennuksineen valtion käyttöön. Veikko Kyllönen sai jatkajan työlleen vuonna 1963, jolloin saarnaajaksi Sudburyyn tuli Matti Hämäläinen. Matti matkusti kuitenkin pian Suomeen ja n. vuonna 1965 Eero Pyykkönen tuli seurakuntaan saarnaajaksi. Matti Hämäläisen palattua takaisin Suomesta hän jatkoi seurakunnan saarnaajana vuodesta 1968 vuoteen 1971.

Keväällä 1968 seurakunta otti yhteyttä arkkitehti Jukka Salokariin, joka lupautui tekemään piirustukset seurakunnan uutta rukoushuonetta varten. Sitä alettiin rakentamaan Paris Streetille samana vuotena. Kirkko valmistui vuonna 1969, suurelta osin talkootyövoimalla. Lokakuun 12. 1969 vihittiin uusi rukoushuone tehtäväänsä. Pastori Hämäläinen kuoli 1971 ja hänen jatkajakseen tuli pastori Aimo Selin. Ritva Köntti, myöhemmin Ritva Pönni, kutsuttiin paikkakunnalle evankelistaksi.

Seurakunnan toiminta on ollut monipuolista. Jo vuodesta 1972 alkaen työmuotoihin ovat kuuluneet mm. pyhäkoulutyö, lähetyspiiri, kirjallisuustyö, kodista-kotiin työ, kuoro ja torvisoittokunta, nuorten ja varhaisnuorten toiminta, sairaalatyö, vanhainkotivierailut ym. Vuonna 1977 Aimo Selin siirtyi Thunder Bayn Saalem seurakuntaan. Vuosien 1982-1987 välisenä aikana seurakunnan paimenena toimi Lauri Tomminen, Vuosina 1987-1990 Aimo Selin palasi Sudburyyn. Taimo ja Maire Majalahti tulivat työyhteyteen vuonna 1990 ja jatkoivat vastuunkantajina vuoteen 1996. Seurakunnan lähetyssaarnaaja Paavo Korpela tuli saarnaajaksi palvellen seurakuntaa vuosina 1996-1998. Loppuvuodesta 1998 seurakunta kutsui saarnaajaksi Pekka Jokisen Australiasta. Pekan muutettua takaisin Australiaan kesällä 1999, seurakunta kutsui pastorikseen Samuel ja Päivi Tuokkolan South Porcupinestä.

Sudburyn Suomalainen Helluntaiseurakunta jatkaa tänä päivänä vireää toimintaansa. Vuoden 2001 alussa seurakunnassa toimii säännöllisten viikkotilaisuuksien lisäksi viikottainen puolen tunnin radio ja TV ohjelma jotka tavoittavat yhä tuhannet suomalaiset Sudburyn ja North Bayn alueella. Pyhäkoulu, Boys’ and Girls’ Club, lähtyspiiri, miesten ja naistenpiirit, puhelinhartaus, rukous-solutoiminta, sairaala- ja vanhainkotivierailut jne. täydentävät seurakunnan alkuperäistä näkyä palvella suomalasia, ja muitakin kansallisuuksia, hengellisissä tarpeissaan. Tämän päivän ajankohtaisena rukousaiheena odotamme voimallisen herätyksen ilmestymistä vielä tämän alueen tuhansien suomalaisten elämässä.

Seurakunnan toiminnasta saat tietoa myös seurakunnan kotisivuilta osoitteessa: 

Back to Home

Back to top